Tuesday, July 31, 2007

Jugurttia jugurttia jugurttia ja kotikasvatus kuntoon

Mikään ei ole ihanampaa kuin herätä aamulla puolivuotiaan tyttösen ilon kiljahduksiin ja nähdä hänen hymyilevä nassunsa. Tätä oli elämäni pari päivää viime viikolla. Ihaninta. Oltiin Rymiksessä mökillä koko perheen voimin ja oli mukavaa. Leppoisaa oleskelua. Ikävä kyllä kamera jäi kotiin ja siskon tyttö ikuistamatta katu-uskottavissa mustissa Addun verkkareissa. Onneksi kännykkään tekstariääneksi sain iloisen Tirpuskan iloisen äännähdyksen.

Noh, Helsinki ja lokakuufiilis on rysähtäneet niskaan toden teolla. Kaikennäköinen stressi nostaa taas päätään ku hypätään elokuun puolelle. Kitulan kitula. Elokuulle ei ole mitään kummallista odotettavissakaan, muutamia juhlaloisia tietty, mutta enimmäkseen töitä ja koulun alkua. Opinnäytetyötä pitäis alottaa, työharjoitteluraporttikin on kesken. Eli Heenun kitinä alkaa tästä, change the channel if you can't handle it. And guess what? I have a skin illness. The origin is unknown, treatment is unknown and the good part is that it only lasts from several weeks to several months. Not dangerous but not too much fun fun fun either. Kiitti siitäkin.

Ja uskomatonta mikä jysky kävi kassalla, en edes kehtaa kertoa mitä se urpo mulle sanoi. Sanotaanko, että tämä 1o0 kiloinen 25-vuotias bodari, jonka pään sisällä oli nappien nappaamisen ansiosta jäljellä enää noin puolet alkuperäisestä, huomautti aika törkeästi ulkonäöstäni. Ja jatkoi juttua, vaikka varmasti näki minun kiusaantuneen. Sen bodarikavereille oli ilmeisesti äiti jotain opettanut kotona, koska yrittivät saada idioottikaveriaan lopettamaan. Jos en olisi ollut kassaneidin asemassa, olisin kyllä sanonut, että pitäisköhän sun lopettaa bodaaminen ja hankkia jotain muuta tekemistä kuin kassaneitien ulkonäön kommentoiminen. Lue vaikka joskus joku kirja jysky!

Leffoja nähty:

Ihmisen pojat- tosi mielenkiintoinen aihe (maailman naiset ovat muuttuneet hedelmättömiksi), mutta leffa jäi kuitenkin vähän pintariipaisuksi. Turhaa actionia sen tilalla kun olisi voitu hekumoida tulevaisuudella, jossa lapsia ei enää synny.

Pirates of the Caribbean 3- tykkäsin. Sai juuri sitä mitä odottikin.

Brokeback Mountain- näin toista kertaa. Eka kerta jenkeissä, jolloin poikien aksenteista ei saanut kunnolla selvää eli tarina selvisi kokonaisuudessaan vasta näin tokalla kerralla. Ihana leffa kyllä, jos joku saa naisen kyyneliin niin surullisesti päättyvä homorakkaustarina.

Risky Business- Tomppa Cruisen läpimurtoleffa oli itseasiassa parempi mitä koskaan saatoin odottaa. Ihan katsottava ja viihdyttävä. Tomppa itse näyttää kyllä 12-vuotiaalta leffassa, joten seksikohtaukset oli outoa ja karmivaa katsottavaa.

Sain toisen työpaikan syksyksi. Hienoahan se on, mutta nyt kun tämä syksystressi pukkaa päälle, en tiedä oikein miten uuden työn aloittaminen kaikkeen tähän mahtuu. Mutta kokeillaan nyt, työ on kuitenkin oman alan, toivottavasti ihan hyvä palkkainen ja yksi tai kaksi vuoroa viikossa ja näyttää hyvältä cv:ssä.

Olen löytänyt jugurttikarkit! Vitsit, maailma on niitä pullollaan ja minä haluan maistaa niitä kaikkia. Ja juuri nyt kun kesäkilot ahdistaa ja pankkitili on nollilla. Jugurttinamit on meinaan aikas tyyriitä. Eli jos joskus tahtoo mua ilahduttaa superisti ja lihottaa ihanasti niin saa tuoda vaikka jugurtticasheweita.

Tuesday, July 24, 2007

Kassalla kävi eilen Onni ja tänään maailman epärehellisin mies

Onni, hänen omien sanojensa mukaan, oli eilen kassalla piipahtanut narkkari. "Onko sulla poikaystävä?" "On." "No, mutta hei mä oon sun elämäs mies." "En usko." "Anna mulle sun puhelinnumero, älä nyt kävele onnes ohi." "En anna ja pakko ottaa nyt se riski ja kävellä vaan ohi." Hän myös sanoi odottavansa mua kaupan ulkopuolella kun pääsen töistä, joka sai munt tuntemaan itseni vähän vaivaantuneeksi kun lähdin töistä. Onneksi kaveri oli löytänyt jo uuden elämänsä naisen tai sammahtanut puskaan, eikä sitä näkynyt.

Porin Jazzeilla oli kyllä mukavaa. Lähdin reissuun vähin odotuksin, mutta ne ylittyivät miljoonasti. Hengailua Kirjurissa, jazzkadulla, terassiloisilla. Löydettiin myös Pleikkarin kitaransoittopeli, joka on saatava! Mä olin viel siin aika haka :P

Tein Porissa myös jotain mitä en ole kovin montaa kertaa aiemmin tehnyt. Eli lauloin karaokea. Onneksi Salla kuitenkin lähti kaveriksi, enkä nolannut itseäni yksinäni. "Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi. Liikaa oot sen varjolla jo varastanut anteeksi," kaikui Porin Vaakunan Rokkiteltassa :P Julkaisemisen arvoisia kuvia ei ole olemassakaan tältä seikkailulta, mutta voitte varmasti käyttää mielikuvitustanne :D

Valvoin sitten sunnuntaina katsomani The Villagen seurauksena kolmeen. Katsoin Youtubesta Frendien Bloopersseja ja Mad Tv:n Trina ja Antonia sketsejä. Lämmin suositus.

Tänään kaupalla kävi maailman epärehellisin mies. Hän pudotti kolikot pöydälle, jossa mulla oli pari viisi senttistä, siirsi oman kädessä olevan viisi senttisen toiseen käteen ja väitti, että yksi niistä minun pöydällä olevista viisi senttisistä on hänen, kun ei tiennyt, että mä näin huijauksen. Vähän hankala selittää, mutta toivottavasti ymmärrätte. Maailman epärehellisin mies -tittelin ansaitsee kaikki jotka yrittävät huijata viisi senttiä sixpäkin hinnasta kaupan tädiltä! Murr.

Sunday, July 22, 2007

Sunnuntain mökösinkku

Kämppis on Turussa ja minä pohdin tässä uskaltaisko katsoa The Villagen yksin, kun se on niin hemmetin hyvä, mutta aika pelottava. Ens yönä en varmaan myöskään saa unta, jos katon sen... Hmm hmm. Sunnuntait on sellaisia pariskuntapäiviä, että parilliset tahtoo olla kahestaan (totally understandable) ja sinkut pitää toisilleen seuraa, koska sunnuntaikrapulasätkymasiksissa ei oo kiva olla yksin. Helsingissä mulla on tällä hetkellä yksi sinkkukaveri ja se sattuu olemaan toi kämppis eli vähän huono tilanne tänään. Muutenkin single friends tuntuvat olevan sukupuuttoon kuoleva lajityyppi. Joskus tällaisina sunnuntaina on sellainen olo, että p.s. poikakaveri ois kiva. Jos mä oon sun Roosa, ooks sä mun Jari :)

Äh, itseään niskasta kiinni ja sohvalle. Voihan sitä yöllä sitten tehdä jotain luovaa, kuten siivota tai kirjoittaa kirje Ruotsiin.

Friday, July 20, 2007

Juankoski-Viekinjärvi-Kajaani-Mäntyharju-Helsinki, next up Pori

Maanantaina mentiin isän kanssa tätini luokse Juankoskelle. Käytiin tsekkaamassa Juicen torilla Juicen patsas. Jäätiin siihen torille jäätelölle ja yllättävän paljon siellä ravas turistia ottamassa samaisesta patsaasta kuvia. Serkkutyttö Juulia on kyllä ihana kanssa, hän tiedusteli multa kovin vakavana, että oliko eskarissa välitunteja silloin ku mä kävin sitä. Ööö, kyllä siellä varmasti oli välitunnit, vaikka siitä nyt alkaa olla jo 18 vuotta. Apua!

Tiistaina Viekinjärvelle mummolaan. Ihanaa, rauhaa ja hiljaista… vai oliko. No olihan sitä, mutta liika hiljaisuus aiheutti mulle univaikeuksia, vai oliko se kenties se satavuotta vanha hetekka, joka pompsautti minut melkein ilmaan joka kerta kun käänsin kylkeä. Tai ehkä unettomuuden aiheuttivat ne kuvitelmat ulvovista susista talon ulkopuolella ja muut järkevät nelivuotiaan tasoiset ajatukset.

Pari tuntia mummolassa oltuani mulle lyötiin käteen naapurin Erkin pojan Arton ylioppilaskuva. Erehdyin sanomaan sanat: Onpa komea! Siitä se sitten lähti. "Arto se on kommee ja pitkä ja sillä on hyvä työpaikka Helsingissä. Se on tällä viikolla tulossa käymään täällä, laitapas tuosta vähän papiljottia päähän." Seuraavana päivänä mummo oli taas kaivamassa sitä kuvaa esille ja sanoin, että näytit sen jo eilen. "No kerroinko minä, että sillä Artolla on hyvä työpaikka Helsingissä…" Mummo ja Ukki tekivät todella hyvää työtä Arton mainostamisessa, mutta ikävä kyllä Arto pysyi piilossa koko viikon.

Sain kesälomalla luettua Torey Haydenin nukkelapsi, naisten hömppää, mutta hyvää sellaista. Vihdoin luin myös Pikaruokakansan, oman vuosien projektini. Ihanaa iltalukemista, kun adrenaliinitaso nousee taivaisiin ja pihisee kiukusta sitä lukiessa. Graaah. Kyllä amerikkalaiset on tyhmiä, jenkkihallitus täysin korruptoitunut ja vapaa markkinatalous perseestä!!!! Voin joskus myöhemmin yrittää muistaa perustella nämä väitteeni.




















Kesäloman kulttuuririentoihin kuului myö Kesäteatteria Viekin kylänäyttelijöiden malliin Loukun Seurojentalolla. Näytelmä oli Maiju Lassilan Kun kukkivat ruusut, näyttelijät olivat aika amatöörimäisiä, kuiskaaja oli hyvin tarpeellinen ja murre sellaista, josta en paikoin saanut selvää. Mutta tunnelmaltaan näytös oli hyvä, nauraa sai useitakin kertoja ja hyttysenkarkottajat eli koivunvihdat ilmaisia. Ja hei annetaan nyt kuitenkin propsit kylänäyttelijöille, jotka haluavat pitää Viekin kulttuurielämää yllä.

Perjantaina mummolasta lähtiessäni oli aika turvonnut olo, viikossa mummon ”ihan pikkisen pistin voita ja suolaa” ruokia syödessä lihoin ihan varmasti kiloja! Siis muutamia kilogrammoja viikossa, mahtavaa, bikinikunto luisuu kesän edetessä loppuaan kohti kauemmas ja kauemmas. No eipä tässä lomalla nyt mitään huh-hellettä ole ollutkaan kuin pari päivää. Kuinka yllättävää.

Perjantaina suuntasin Kajaaniin, jossa satoi. Tarkoitus oli mennä sinne lavatansseihin, mutta todettiin, että 22 euroa Eija Korisevasta on vaan liian suolanen hinta. Eli pitäydyttiin Kajaanin "nuorisopaikoissa" BePopissa ja Valjuksessa. Hauskaa riitti ja Kajaanin rokkigrilli oli maineensa arvoinen yösapuskapaikka. Ihaninta oli tietysti viettää aikaa Mika "Pimpdaddyn" ja Annan "tykkään tosta Tea Hiillosteen tytöt tykkää-biisistä" kanssa, jotka hylkäävät vihdoin skutsin ja muuttavat takaisin Etelään. Sitten niitä näkee taas koko ajan. Koin myös kamalan hetken Kajaanissa, ehkä koko kesäloman tramaattisimman. Hyttynen lensi suoraan kurkkuun kun olin kertomassa jotain juttua. Kesän ja Kajaanin iloja!

Sunnuntaina päätin tehdä vielä yhden lisäpysähdyksen matkalla. Hyppäsin junasta Mäntyharjulla, jossa sijaitsee siskon miehen vanhempien mökki. Siellä vietin kaksi päivää ottaen aurinkoa, uiden, poimien mustikoita, tutustuttaessa Aadaa taas itseeni (kaksi viikkoa kului ja hän itki ihan lohduttomasti munt nähdessään kun ei tuntenut :( ), saunoen ja taas kerran rentoutuen. Kyllä se Aada taas tottui tähänkin nassuun ja naureskeli jopa vähän munkin jutuille :) Kiva, että sai hetken viettää yhteistä lomaa siskonkin kanssa. Saunaan mennessä mietittiin, että koskakohan ollaan oltu yhdessä ees saunassa.

Ja nyt Poriin jatsailemaan. Tällä kertaa pätee tosissaan se, että rahaa ei oo! Katotaan mitä tulee. Hauskaa varmasti.

Ja kettu! Kävin viikon liian aikaisin Nurmeksen S-marketissa. God damn, tällä viikolla sieltä ois saanu vikan Potterin ennen aikojaan.

Ja tietovisakysymys: Mun kassalla kävi eilen sellainen julkkis, jonka mukaan nimesin teininä kitarani. Kuka julkkis on kyseessä? Ja vähänkö teki mieli sanoo sille, että hei, mun kitara on nimetty sun mukaan :)

Thursday, July 19, 2007

testi

Helsinki-Naantali-Rymättylä-Ruissalo

Puolitin kesälomakertomuksen megatsypermaratoonipostauksen välttämiseksi. Kahteen viikkoon mahtuu niiiiin paljon kaikkea jänskää...

Kaikki alkoi pienellä rentoutumisella Naantalissa, pienillä tupareilla Turussa ja löhnäyksellä parvekkeella. Loman ekana maanantaina lähdettiin mökille, jossa meitä oli vaihteleva sakki koko viikon. Ainoat koko viikon kesäkaverit olivat Heini ja Jethro, joka on kavereiden koira ja oli meidän kanssa kesälomalla. Jethrolla oli kaikista meistä ehkä jännin viikko, kun se pääsi paimentamaan lampaita ja haukkumaan joutsenelle, uimaan pari kertaa. Meidän ihmisten jännään viikkoon kuului ”peto puskassa” joka osoittautui kiiltomadoksi, sama sähisevä joutsen, kyykärmes tiellä, paarmoja ja mehiläisiä karkuun juoksu, kalojen hätistely vedestä ihmislihan tieltä ja Kohkausrokin sanoissa perässä pysyminen kuudelta aamulla. Reidet onnistuin polttamaan tiistaina, torstaille hankkimaan elämäni krapulan, talviturkin heittämään, jonka jälkeen vietin meressä monta tuntia yhteensä, pelastamaan Jethron kaksi kertaa vedestä. Opimme myös, etteivät lampaat syö herneenpalkoja ja petomaani viihdyttää yleisöä pieremällä.



Perjantaina tytöt läks Ruisrokkiin. Salakuljetuskeinot hiottiin taas priimakuntoon ja aikuiset naiset lähti vuotavat mehupurkit kassissaan festaroimaan. Perjantaina sää oli sellaista pilvistä, eikä oikein ollut mitään bändejäkään nähtäväksi. Mutta hevikaraokessa hauskuutta riitti.

Lauantai oli paras päivä sään puolesta, päivällä oli hetkittäin jopa pieni hiki, vaikka loppuilta menikin sateessa. Parhaimmat vedot vetivät Zen Cafe (Samuli Putro on hauska mies!) ja Maija Vilkkumaa. Kävin katsomassa Sunrise Avenuen viimeiset kymmenen minsaa keikasta, jotta kuulisin jonkun hittibiisin, mutta ne olivat tehneet sen sellaisen supervirheen. Olivat soittaneet kaikki kolme hittiään jo ilmeisesti aika alkukeikasta ja paikalla oli aikasta vähän ihmisiä enää.

Noo, hevikaraokessa riitti lauantainakin meininkiä. Jopa yksi festariheilaehdokas käväisi siinä. Jani, joka työskenteli tölkkitehtaassa ja oli salakuljettanut viinaa alueelle lihakeittotölkeissä, katosi kyllä tosi nopiasti. Mun piti loppuillasta mennä laulamaan karaokea, mutta ylläripylläri emmä uskaltanut.








Sunnuntaina sitten satoikin koko päivän. Ekat kolmetuntia sitä jaksoi vielä haihatella, että jos se tästä taivas aukeaisi ja aurinko alkaisi paistaa. Ei, niin ei käynyt. Pakko oli kärvistellä kokovartalomärkyydessä iltaan asti, koska PMMP (kannatti vetistellä) oli nähtävä. Tuli sunnuntaina nähtyä vähän Irinaa, Apulantaa ja Egotrippiäkin, mutta kauhean hauskaksi päiväksi en sunnuntaina kutsuisi, vaikka hyviäkin hetkiä sieltä tietty löytyy. Vahvimmat meistä jäivät vielä yöhön asti odottamaan Stam1naa ja Gogol Bordelloa. Mutta minä nynny kipaisin kotiin nauttimaan saunasta ja äitin tekemästä makrusalaatista.

Tässä vasemmalla näette mitä jää jäljelle kahdesta nuoresta naisesta, jotka festaroivat sunnuntain sateessa.

Kesälomareissun jännittävässä päätösjaksossa Heenu seikkailee Itä-Suomessa.